Kelojärven kunta
Myllykujan ratsutila sijaitsee pohjoisessa Virtuaali-Suomessa, tarkemmin sanottuna virtuaalisen Kelojärven kunnassa. Ympäriltä löytyy tuntureita, vaaroja, jokia, järvi sekä lampi, eikä alue ole turhan tiheään asuttua.
Kelojärven kunta on pinta-alaltaan laaja, noin kahdenkymmenentuhannen asukkaan paikkakunta, jonka keskustasta löytyvät peruspalvelut: Kelojärven ylä- sekä alakoulut, ammattikoulu KJAM parine linjoineen sekä lukio KELU, Kelomarket, pari kampaamoa (Hius-Helmi ja Marjaanan kampaamo), Tervaskannon kahvila (tunnetaan myös Tervasumppina, illasta kahvit ovat lempinimensä mukaiset), vaatekauppa Minnan Mekko & Saapas, pari erä- ja urheilutarvikeliikettä (Metsolan Erä & Retki sekä Muikkulan Tarvike), yksi rauta- ja maatalouskauppa (Mullilan Kone & Kuokka), sosiaalivirasto, yksi lämminhenkinen brittiteemainen pubi Old Thomas (pubinpitäjä Henri Ruskala), ravintola-yökerho Zero-Zone, sekä kioskit Merjan Kiska ja Ässä.
Myllykujan ratsutila
Myllykujan tila sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Kelojärven keskustasta. Julkiset liikenneyhteydet busseilla kulkevat keskustasta pois ja takaisinpäin tilan ohi päätieltä (n. 500m tilasta) n. kerran tunnissa klo 6-18, mutta myöhemmin julkisia ei kulje. Bussit kulkevat Kelojärven ja Korkeaniemen väliä. Korkeaniemi on Kelojärveä suurempi neljänkymmentuhannen asukkaan kaupunki noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Kelojärvestä.
Tilalla on laajat tilukset, tilan kokonaispinta-ala lähentelee toistasataa hehtaaria. Suurin osa tästä on kuitenkin metsää, ja pienempi osa, noin nelisenkymmentä hehtaaria peltoina ja tilan käytössä. Se kuitenkin riittää tilan käyttöön mainiosti, ainakin toistaiseksi.
Talli
Talli on iästään huolimatta hyvässä kunnossa, ja se on rakennettu jykevästä materiaalista Se on puoliksi kivetty vaaleanharmaalla kivellä, ja puoliksi punaiseksi maalattua hirttä, valkoisine puitteineen. Talli on ollut alunperinkin ratsutilakäytössä, joten se ei ole vanhojen navetoiden tavalliseen tapaan matala ja ahdas. Jykevät ja suuret kaksoisovet aukeavat ulospäin niin leveästi, että ovesta pystyy kävelemään yhtä aikaa kaksikin hevosta.
Sisällä tallissa on kivilattiapohja, jonka päälle on myöhemmin valettu betonilattia. 2000-luvun alussa tehdyssä remontissa karsinoihin lisättiin putkikalterit. Karsinat ovat kokoa 3m*3m, jonka lisäksi varsomakarsina on kokoa 5m*5m. Karsinoiden kuivikkeena käytetään talliin raikkaan tuoksun tuovaa kutterinpurua.
Tallista löytyy ahtaaksikin haukuttu varustehuone (hevosten varusteet, hoitajien kaapit sekä pieni vessa), toimisto
(lähinnä hoitajien ajanviettopaikka ja työntekijöiden kahvittelupaikka), sekä rehuhuone.
Rehuhuoneesta löytyy väkirehut, muutaman päivän heinät ja purut, mutta heinät ja purut tulee kantaa viikoittain rehuvarastoon heinävintiltä ja
varastosta.
Toimisto on viihtyisästi ja valoisasti sisustettu, valkoiseksi maalattu huone. Seiniltä löytyy iso ruusukerivi,
pari maalausta ja vanhaa valokuvaa tallin silmäteristä, ilmakuva tilasta, sekä ilmoitustaulu. Ilmoitustaulua
on hyvä pitää silmällä, mikäli haluaa pysyä perillä tallin tapahtumista. Lisäksi toimistosta löytyy radio, pieni jääkaappi eväitä varten,
mikro, veden- ja kahvinkeitin, pyöreä ruokapöytä kera kolmen kenkkaisevan puutuolin, kirjahylly lukuisine hevosopuksineen ja pokaalirivistöiheen, pari löhötuolia ja kaksi pitkää sohvaa,
yksi keinutuoli, sekä kulmamallin toimistopöytä, joka on tallinomistaja Mirandan valtakuntaa. Toimistopöytä näyttää
olevan jatkuvasti pelottavankin suuren kaaoksen vallassa, välillä kun paperipinojen takaa ei näe siellä työskentelevää ihmistä,
mutta siihen kannattaa varoa koskemasta; Miranda on hyvin tarkka asiasta.
Tallin vanha heinävintti onkin oma tarinansa. Heinävintti on laaja ja korkea, ei mikään ahdas ja tunkkainen tila kuten voisi luulla. Heinävinttiä ei ole remontoitu kuten muuta tallia: vanhat hirret ovat säilyneet sellaisenaan hyvinä. Heinävintiltä saattaa löytyä yllätyksiä: siellä on kasapäin vanhoja unohdettuja tai käytöstä poistettuja varusteita. Vanhaa heinää on kerrostunut jo paksuksi kerrokseksi vintin lattialle; heinien uumenista saattaa löytyä yllättäviä asioita kuten vaikka vanhoja valokuvia, päiväkirjoja tai vaatteita 1900-luvun alkupuolelta.
Piha-alue
Tilan pihasta löytyy neljä rakennusta: talli, tallin päätyyn rakennettu varasto, hieman syrjemmässä sijaitseva tilan omistajien asuinrakennus, sekä näkyvällä paikalla mäen päällä sijaitseva tilan vanha mylly. Sekä talli että mylly ovat tilan alkuperäisiä rakennuksia 1900-luvun alkupuolelta, mutta asuinrakennus ja varasto ovat rakennettu jälkeenpäin. Lisäksi vähän matkan päässä rannasta löytyy rantasauna, johon leiriläiset majoittuvat kesäisin.
Tallinpäädystä löytyvä varasto on kokoa 40m*45m. Varasto on yleensä tupaten täynnä tavaraa: työkoneita, ravikärryjä, rekiä, purupaaleja, rehusäkkejä, ja kaikkea mitä nyt tallille satutaankin toimittamaan. Varastoon on kaksi ovea ulkoa: leveät ja korkeat kaksoisovet joilla sisälle saadaan koneet ja kuormat, sekä normaali ovi sivussa. Talliin varastosta pääsee suurehkoista kaksoisovista. Varastossa ei ole lämmitystä, mutta se on kuiva ja soveltuu myös varusteiden ja rehujen säilytykseen.
Tallipiha on suht käytännöllinen ja yleensä siisti, kiitos siisteysintoilija Mirandan ja tallimestari Hermannin puutarhakiinnostuksen. Piha on tilava, pihalla mahtuu kääntymään myös isommat (esimerkiksi rehuja toimittavat) kuorma-autot ja hevosautot. Tallin edessä on n. kymmenen metrin pituinen jykevä hoitopuomi, johon hevosen voi halutessaan sitoa esimerkiksi hyvällä ilmalla hoitamisen, varustamisen tai kengityksen ajaksi.
Pihalla, ei kovinkaan kaukana tallirakennuksesta löytyy ratsastuskenttä. Kenttä on aidattu valkoiseksi maalatulla lankkuaidalla, ja kentän saa halutessaan valaistuksi. Kentän pohja on talvisin ja kesäisin erinomainen, mutta valitettavasti keväisin ja syksyisin kenttä toisinaan tulvii. Talvisin kenttä aurataan, sekä kesällä lanataan säännöllisesti. Kenttä on kokoa 40m*80m, kisoja varten siitä saadaan rajattua oma alue kilpakentäksi sekä erilliseksi verryttelykentäksi.
Valkoisella, kesätävällä putkiaidalla aidattuja tarhoja tallilla on kuusi kappaletta: 2kpl 20m*20m tarhaa, 3kpl 40m*40m tarhaa, sekä 1kpl hiekkapohjainen, sairastarhanakin toimiva 15m halkaisijaltaan oleva pyöröaitaus. Tarhatilaa on tämänhetkiseen hevosmäärään nähden runsaasti, joten tarpeen mukaan hevosia voidaan tarhata myös pienemmissä tarhoissa yksin. Kesäisin osa hevosista pääsee suuremmalle kesälaitumelle, jonne otetaan myös vieraita hevosia kysynnän mukaan. Kesälaidun ulottuu pienen matkan päässä sijaitsevan järven rantaan, ja on kooltaan n. 10 hehtaarin kokoinen. Kesälaitumella hevosilla on suojanaan kaksi kolmiseinäistä katosta, toinen järvenrannassa ja toinen tallin lähellä. Kesälaidun on osaksi aidattu vanhalla kiviaidalla, mutta aita on joltain kohdin levinnyt ja nämä kohdat on korvattu lankkuaidalla.